Koulu alko, ja kaverit löyty. On ollu aika hektistä välillä tunneilla, kuten tänääki enkuntunnil. Juttelen paulin, riston ja okon kans ja sit ope on sillee et "kröhöm". Hihitellää lopputunti...

 

Ajattelin muuntaa tätä hieman muotiblogiksi, koska alan itsekkin kiinnostua tällasista. Eli selitetäänpä viimeisimmät ostokset. Viimeisimmästä on vielä kuvakin!  

 

Taiteiden Yöstä Kouvolasta ostelin kahdet legginssit, mustat ja pinkit (oli pakko), 12,95€

Lauantaina tarttu Jim&Jill-nimisestä kaupasta käteen tunika/paita tai miksi sitä nyt haluaakaan kutsua, 19,95€ Ja tämä onkin sitten se josta on kuva:

 

Älkää välittäkö ilmeestä, mut se kuuluu pakettin.

Noi mustat legginssit on tosi vanhat, kokoa 130cm ja vissii H&M:n lastenosastolta. Päässä on ohut Seppälän pinkki panta, sopii aika hyvin mulle noi Seppälän ohuet pannat...

 

Mutta joskus taas postausta, toivottavasti pian uusien vaatteitten kera!

pyydän anteeksi, etten ole kirjoittanut, mutta on ollu kiire kaiken kanssa... tai ketä mä huijaan, mäå oon ollu vaa laiska.

tän hetken suosikit:

Biisi: psappin cosy in the rocket tai empire of the sunin we are the people. summer songs ;)

Ruoka: lasketaako mansikat?

Väri: ööh... keltanen tai turkoosi ;)

Vaate: seepralegginssit jotka sain siskolta eilen : DD

 

se taitaa olla siinä... lupaan et kirjotan useammin jatkossa. lupaan.

 

Kesää kaikille ;)

ah, mun tarvii mennä kouluu vast kymmeneks. ihanaa.

mut mulle ei kuulu mitää, lähen syksyllä yläasteelle - pelottaa vähä. isosiskon luokkakaverit on ihan innoissaa, yks poika sano et mul on "ihan hirveen möree ääni". no se ite kuullostaa ihan tytöltä...

mut hei nyt pitää syödä et kerkeen ajoissa lähtee! ;)

If I'm so wrong,

How can you listen all night long...

Ainahan sitä toivois et elämä olis helppoo jos elää ittekseen eristyksissä, mut sit ku sitä yrittää, ni sitte huomaa kuinka riippuvainen on muista. Siinä pystyy joskus vaan olemaan ja menemään virran mukana... Ei koskaan haluu olla tavallinen, ja yrittää kaikin tavoin erottua joukosta, mut sitte huomaa vaan nolanneensa ittensä täydellisesti. Loppujen lopuksi sitä joutuu puristetuksi siihen yhteen ja samaan muottiin johon kaikki joutuu aikanaan... Toivoo ettei se aika tuu koskaan...

Eli olin tänään kaverini synttäreillä juuri (uskokaa tai älkää) koulupäivän jälkeen. Aivan, koulupäivän. Vietettiin koulupäivää oikein mukavassa tuulisessa säässä, onneksi ei tarvinnut viettää ulkona kuin puoli tuntia... Ruuaksi oli hernekeittoa. Koulusta päästyä suoraan kotiin, vaatteiden vaihto ja sitten bileisiin, eikä siinä mennyt kuin 15 minuuttia. Mömmö ja kumppanit laulaa karaokea taustalla...

The end. Allmost.